Kirjoittajaohjeet

Kunkin julkaisun laatutason varmistaminen on sekä yhdistyksen että kirjoittajan yhteinen tavoite. Julkaisun sisällöstä ja kieliasusta vastaa viime kädessä kirjoittaja.

Viimeistelemättömän käsikirjoituksen kielelliset korjaukset tai materiaaliset muutokset saattavat johtaa tilanteeseen, jossa julkaisulle asetettua aikataulua ei voida pitää. Kaikista jälkikäteen tehdyistä korjauksista syntyy lisäkuluja, jotka kustannussopimuksen mukaisesti jäävät kirjoittajan maksettavaksi.

Jäljempänä olevien käytännön ohjeiden noudattaminen on tärkeää mahdollisten aikatauluongelmien ja lisäkulujen estämiseksi.

Kirjan rakenne ja yleisiä kirjoitusohjeita

KIRJAN RAKENNE
  • Selkeä rakenne osiin, päälukuihin ja alalukuihin. Alalukuja enintään x.x.x.x-tasoon asti.
  • Osat voi merkitä roomalaisin numeroin, pääluvut ja alaluvut numeroidaan arabialaisin numeroin. Numeron perään ei tule pistettä, esim. 1 Johdanto, 1.1 Tutkimusongelma, 1.1.1 Teoriaa.
  • Alaviitteiden numerointi: juokseva läpi kirjan / alkaa alusta kunkin osan/pääluvun alusta.
  • otsikoiden selkeys – vältä pitkiä tai moniosaisia otsikoita
  • virkkeiden pilkkominen lauseiksi – vältä pitkiä ja sanajärjestykseltään raskaita virkkeitä
KIRJAN OSAT
Käsikirjoitus koostuu seuraavista osista, jotka kirjoittaja toimittaa kustannustoimittajalle:
  • alkusanat
  • sisällysluettelo
  • varsinainen leipäteksti
  • abstract
  • lähdeluettelo
  • oikeustapaushakemisto
  • lyhenneluettelo
  • asiahakemisto
  • takakansiteksti.
TARKEMMIN KIRJAN ERI OSIEN MUOTOILUSTA:
  • Alkusanat / Esipuhe
  • Sisällysluettelo (sisällysluettelon päivitys – varmistettava, että tekstissä olevat otsikot ja sisällysluettelon otsikot vastaavat toisiaan)
  • Ks. Viittaaminen kotimaisissa oikeustieteellisissä julkaisuissa
  • Lyhenneluettelo
  • Vieraskielinen tiivistelmä on englannin- tai saksankielinen Summary/Zusammenfassung tai nykyisin suositeltavampi Abstract/Abstrakt (pituus n. 1–3 sivua), jonka kielentarkastuksesta kirjoittaja huolehtii itse
  • Hakemistot (Jokaisessa kirjassa on oltava kattava asiahakemisto (ja/tai henkilöhakemisto). Asiasanat (tai henkilönnimet) voi poimia tekstistä etukäteen valmiiksi. Asiasanat voi ryhmitellä pää- ja tarkentaviin apukäsitteisiin. Sivunumerot lisätään taittovedoksesta. Edellytämme, että kirjassa on myös oikeustapaushakemisto, jos oikeustapauksia on käsitelty.)
  • Kansipaperi
  • Takakansiteksti (180–200 sanaa, n. 30 riviä) toimitetaan käsikirjoituksen luovutuksen yhteydessä. Kuvallisesta kannesta neuvotellaan käsikirjoituksen luovuttamisen yhteydessä. Kirjoittaja maksaa graafikon suunnittelupalkkion sekä mahdolliset muut kanteen liittyvät kustannukset (esim. kuvien käyttömaksut).

KIRJOITUSOHJEITA

  • Tavallinen fontti, Times, Times New Roman, Arial, fonttikoko 12, riviväli 1,5.
  • Kaikki sisennykset tehdään sarkainnäppäimellä, ei välilyönneillä.
  • Lainausmerkit ovat kaarevat ja samansuuntaiset ”……”, samoin puolilainausmerkit ’…’ (jälkimmäisiä käytetään lähinnä vain lainauksen sisällä tai osoittamaan vieraskielisen sanan tai muun ilmauksen merkitystä).
  • Yhdys- eli tavuviivan (-) ja ajatusviivan (–) ero.
  1. Yhdysviivan käytössä huomattava tapaukset: debtor in possession -periaate, realisointiolot ja -edellytykset, joissa tekstinkäsittelyohjelma lisää automaattisesti ajatusviivan, joka muutetaan yhdysviivaksi. Huom. myös, että kun termin alkuosana on kaksi- tai useampiosainen sanaliitto, tulee ennen yhdysmerkkiä välilyönti.
  2. Ajatusviivaa käytetään esim. rajapaikkoja, ääriarvoja tms. osoittavien sanojen ja numeroiden välissä, esim. v. 1980–1985, Tuokko 1987, s. 234–235, 12–13-vuotiaat tai lähdeviittauksissa kahden tekijän teokseen, Mattila – Pekkala 2003.
  3. Ajatusviivaa käytetään myös normaalina ajatusviivana virkkeessä. Ajatusviivan saa mm. komennolla ctrl ja miinusmerkki (numeronäppäimissä) Word-tekstinkäsittelyohjelmassa, joskin se tulee siinä myös automaattisesti, kun sitä edeltää välilyönti. (Vrt. yhdistelmäsukunimet, joissa käytetään yhdysviivaa, esim. Tammi-Salminen.)
  • Nimissä alkukirjaimien väliin tulee välilyönti: J. K. Paasikivi, ei J.K.Paasikivi.
  • Lainausmerkit:
  1. Jos lainattu teksti on virkkeen osa, jäävät lainausmerkit virkkeen sisälle eli ennen pistettä.
  2. Jos lainattu teksti muodostaa oman lauseen/virkkeensä (esim. kaksoispisteen jälkeen) tulevat lainausmerkit pisteen jälkeen.
  • Viitenumerot: alaviitenumero merkitään välimerkin (piste, kysymysmerkki, pilkku) jälkeen paitsi silloin, kun halutaan viitata tiettyyn sanaan tai käsitteeseen (lauseen osaan), jolloin viitenumero tulee heti ko. sanan/käsitteen perään.
  • Käsikirjoituksen otsikoihin ei tehdä mitään muotoiluja. Otsikkotyypit erottuvat numeroinnin perusteella. Otsikkomuotoilut tehdään taitossa sarjan formaatin mukaisesti.
  • Sisennettävät tekstinosat merkitään selkeästi käsikirjoitukseen.
  • Tavutus (tai tavutusvihjeet) ei saa olla käytössä.

MUUTA HUOMIOITAVAA

  • Käsikirjoitus toimitetaan sekä paperiversiona että sähköpostitse yhdistyksen toimistoon.
  • Käsikirjoitus toimitetaan pc-muotoisina word-tiedostoina kukin pääluku/kirjan osa tallennettuna omaksi tiedostokseen. Kirjapaino haluaa tiedostot mieluiten word-tiedostoina.
  • Kaaviot, kuvat ja taulukot tallennetaan erillisiksi tiedostoikseen ja niiden paikka merkitään selkeästi käsikirjoitukseen. Kaavioista tmv. on ilmoitettava millä ohjelmalla (millä versiolla) ne on tehty. Kaavioiden tmv. tulee olla mahdollisimman viimeisteltyjä, tarpeeksi tarkkoja ja selkeitä (resoluutio?). Kaavioiden otsikot merkitään kuvion alapuolelle. Taulukoiden otsikot merkitään taulukon yläpuolelle. Kaaviot, kuvat ja taulukot nimetään ja numeroidaan juoksevasti: Kaavio 1. Kaavion nimi. Jos kaavioita on paljon, niistä voidaan tehdä kirjan alkuun erillinen luettelo, johon merkitään sivunumerot taittovedoksesta.
  • Kaavioissa tmv. on otettava huomioon A-sarjan kirjojen palstan leveys, 12 cm.

Väitöskirjaprosessin aikataulu tiivistettynä